Ensimmäinen osa "Outamaalta tunturiin" käsittelee erityisesti saamelaiskulttuuria koskevia tutkimusongelmia, kuten etnisyyttä, identiteettiä ja mielikuvien historiaa. Toinen osa "Tunturista tupaan" laajentaa näkökulman muihinkin pohjoiskalotin etnisiin ryhmiin, tuo esiin alueen mikrohistoriaa ja ottaa esiin pohjoisen filosofian käsitteen.

Sisällys:

1. MII JA EARAT
Veli-Pekka Lehtola: Aito lappalainen ei syö haarukalla ja veitsellä. Stereotypiat ja saamelainen kulttuurintutkimus.
Erkki Pääkkönen: Etnisyys ja saamelaisyhteisö.
Seija Tuulentie: Kansallinen velvollisuus ja aito tahto. Saamelaiskulttuurin säilyttämispuheiden monet merkitykset.
Marjut Aikio: Saamelaiskulttuurin renessanssi ja ryöstöviljely.

2. LIIKKEELLÄ
Maritta Stoor: "Enköhän mie itte tiiä parhaiten, kuka mie olen." Suomea puhuvien saamelaisten ja nk. lappalaisten etninen identifikaatio.
Jarkko Saarinen: Matkailu, paikallisuus ja alueen identiteetti. Näkökulmia Lapin matkailun etnisiin maisemiin.

3. ULKOPUOLELLA SISÄLLÄ
Rauna Kuokkanen: Etnostressistä sillanrakennukseen. Saamelaisen nykykirjallisuuden minä-kuvat.
Satu Jauhola: Tuomion tuulista ehjin siivin vapauteen. Taide Merja Aletta Ranttilan eheytymisen välineenä.
Leena Lohiniva: Ulkopuolella sisällä. Saamelaisuus Marja Helanderin valokuvataiteessa.

4. MET JA TET MUUT
Eira Söderholm: Kieli, murre, varieteetti vai oma kieli? Pohjoiskalotin kielet ja kielimuodot.
Anna-Riitta Lindgren: Pohjoiskalotin vähemmistökielet. Assimilaatiosta emansipaatioon?
Salla Taavetti: Muuttuvat muistelukset. Samuli Paulaharju ja kveenien kansankulttuuri.

Nid. 181 s. ISBN 951-634-697-9